Äidit ostavat innoissaan lapsilleen t-paitoja, jotka maksavat yli 30 euroa, ja bodyjä jotka maksavat yli 60 euroa. Tämä herätti minussa muutamia kysymyksiä:
1) Miksi kukaan haluaisi maksaa pienten lasten käyttövaatteista noin paljon, kun oletettavasti vaatteet eivät ole sen kummempaa laatua kuin merkittömätkään vaatteet? Samoissa pajoissa Euroopan ulkopuolella ne vaatteet kuitenkin valmistetaan. Toisaalta lasten käyttövaatteet kuluvat leikeissä ja pesuissa varmasti, joten kestosijoituksenakaan ostoksia ei voi oikein ajatella.
2) Miksi äidit haluavat pienten lastensa näyttävän keski-ikäisiltä insinööreiltä pikeepaidoissaan? Onko se isä-lapsi-suhteelle parempi, jos molemmat kulkevat yhteneväisissä vaatteissa? Vahvistetaanko pukeutumisella salaista haavetta saada lapsi joskus opiskelemaan kauppatieteitä?
3) Eikö olisi parempi opettaa lapselle, että elämässä ei ole tärkeää merkkituotteiden omistaminen, vaan se, minkälainen ihminen on sisimmässään? Miksi muille ihmisille pitäisi näyttää että on muka jotain, eikö riitä että on vaan, ja jokainen kelpaisi juuri sellaisena kuin on?
 |
| Keski-ikäinen poika (kuva: ralphlauren.com) |
Joo, tiedän, tämä menee jo oksettavaksi hymistelyksi, pahoittelen saarnaamista. Ehkä olen vain kateellinen kotiäideille, jotka ostelevat miestensä rahoilla päivät pitkät netistä merkkivaatteita lapsilleen sillä aikaa kun lapsukaiset ovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden takaamassa hoitopaikassa. Nekin naiset voisivat purkaa seksuaalista turhautumistaan shoppailun sijasta --- PIIP PIIP PIIP PIIP ---
LÄHETYS ON KESKEYTETTY ITSESENSUURIN JOHDOSTA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti