Selvisin eiliseen saakka ostamatta energiansäästölamppuja. Ei minulla ole mitään energian säästämistä vastaan; lamppujen ostaminen on vain nykyään niin saamarin hankalaa, että aina kun olen aikonut siirtyä nykyaikaan, olen ahdistunut kaupassa valinnan vaikeudesta (watit ja luumenit ja voltit ja kelvinit ja luksit ja joulet ja hertsit ja sievertit menevät päässäni iloisesti sekaisin, ja ihmeellisiä rumiluksiakin ne ovat, AAARGH!) ja turvautunut vanhoihin hehkulamppuvarastoihini.
Sitten muutin uuteen kotiin ja huomasin, että olohuoneessa on turhan pimeää, mutta hehkulamppuvarastoni olivat huvenneet. Muissa huoneissa kattolamppuja ei vielä olekaan, joten tilanteelle pitäisi ehkä tehdä jotakin. Päätin ostaa tehokkaamman lampun vanhan 40-wattisen hehkulampun tilalle, eikä 60-wattisia löytynyt kaupoista millään (eipä taida olla ihme, näköjään niitä ei ole tuotu enää tänä vuonna myyntiin). Niinpä onnistuin työkaverin opastuksella lopulta ostamaan elämäni ensimmäisen energiansäästölampun (olin samana päivänä kävellyt tuskastuneena ulos jo kahdesta kaupasta, koska olen luontainen luovuttaja). Olin ylpeä!
Tulin kotiin ja laitoin lampun kattoon. Kun valo lopulta kirkastui, piti todeta, että olen vain
tyhmä. Hämäryys oli johtunut valaisimesta eikä lampusta - metallinen lieriömäinen härpäke lampun ympärillä ei ehkä päästä valoa ympärilleen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla...
Kun on (valittamisen) alkuun päästy, niin antaa mennä vaan: olen tänään myös pettynyt itseeni pesukoneasentajana. En vaan osaa kiinnittää koneen vesiletkua täyttöhanaan, mikä ehkä johtuu siitä, että TÄYTTÖHANAA EI OLE (toisin kuin saamassani havainnollisessa kaavakuvassa tämän talon kylpyhuoneista), vaan lavuaarin alla on vain sellainen putkenpätkä, joka on läpimitaltaan aika paljon pienempi kuin koneeni vesiletkun pää. Ruuvaile siinä sitten niitä toisiinsa.
Sitten minua riipii autottomuus: pitäisi mennä siivoamaan vanha asunto, mutta enpä viitsi, koska julkisilla sinne pitää matkustaa kolmella bussilla ja aikaa menee noin tunti. Tänään on lisäksi sunnuntaiaikataulut. Autolla kestäisi vartti, otin muuttopäivänä aikaa.
Kerron vielä senkin, että on nautinnollista muuttaa ja huomata, että nettiyhteydessäni on TAAS ongelmia, vastahan tässä on puoli vuotta mennytkin tapellessa... Kirjoitan tätäkin tekstiä 2G-verkossa. Puhelinyhteydetkään eivät oikein toimi, vaan verkko tapaa tässä asunnossa katoilla kesken puheluiden. Sama operaattori tarjoaa minulle sekä puhelut että mokkulan. Olisikohan vaihdon paikka..? Huomenna on joka tapauksessa tiedossa jonotusmusiikin kuuntelua. Välillä sitten kerrotaan, että asiasi voit selvittää kätevästi myös verkkosivuillamme - no en voi, koska yhteys ei toimi kunnolla! Lisäksi harmittaa, etten voi tänään katsoa nettilähetystä Linnasta, koska tällä hetkellä valokuvienkin katselu on aika haasteellista.
Pari mukavaakin asiaa vastapainoksi. Uskoisin, että voin viihtyä uudessa kodissani aika hyvin. Tämä on jo nyt pari päivää muuton jälkeen aika lailla minun oloiseni pesä, vaikka osa tavaroista onkin vielä kaupassa. Itsenäisyyspäiväkin on ihan hyvä juttu, etenkin kun se nyt tarjoaa möllötyspäivän keskellä viikkoa. Mieli melkein tekisi olla ajankohtainen ja käsitellä myös perinteistä Linnan haastattelukysymystä: "Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?" Ei taida kuitenkaan tila eikä kärsivällisyys riittää, onhan tässä jo tullut avauduttua yhden päivän tarpeiksi. Vastaukseni ei kuitenkaan ole "1939-1945" eikä "6-1", vaan pikemminkin "jokin muu, mikä ___________".
