Juhannus

Se on nyt sitten keskikesän juhlakin ohi. Päivät pitenevät, ja syksy saa. Siitäpä mieleeni juolahti tämä tribuuttilevy Jaakko Tepolle:

"Laukkanen ja syksy saa, mutta minä en"

Jaakko Teppo on toki loistava esiintyjä itsekin, mutta jotenkin tuo Nightwishin (feat. Pekka Kuusisto) tulkinta Hilma ja Onni -biisistä kolahti. Suosittelen tutustumaan Jaakko Tepon tuotantoon muutenkin.

Humpuukipallot

Menin Prismaan ostamaan pyykinpesuainetta. Näin pesuainehyllyssä Ecoballs-pakkauksen, joka lupasi helppoa pyykinpesua "ilman kemikaaleja" ja hyvän pesutuloksen. Pakkaus oli vakuuttava. Ostin sen.

Kotona pesin useammankin koneellisen pyykkiä näillä ekokiveksillä.  Oli vaikea sanoa miten pallurat vaikuttivat, tahroihin niiden ei luvattukaan tehoavan (käytän sappisaippuaa muutenkin). Jonkin ajan kuluttua rupesin miettimään, että mitenköhän ne pesupallot mahtavat oikein toimia, etenkin kun pesukone alkoi haista kakalle. Pesin pesukoneen tyhjillään kuumalla vedellä etikan kanssa. Se auttoi siihen ongelmaan.

Lopulta rupesin surffailemaan netissä arvioita pesupallojen tehosta. Järkytyin. Kävi ilmi, että ulkomailla pesupallot on pääsääntöisesti tuomittu humpuukiksi. (Lue aluksi vaikkapa tämä Wikipedia-artikkeli pesupalloista). Toki löytyy lukuisia hihhuleita jotka vannovat pesupallonsa nimeen, mutta nämä eivät ilmeisesti suostu myöntämään sitä, että pelkkä kuuma vesikin puhdistaa vaatteita aika hyvin.

Nyt minulla on nöyryytetty ja silmäänkustu olo. Miten Prisma kehtaa myydä mitään tuollaisia pseudotuotteita kuluttajille? Miksi minä en ajatuksen kanssa perehtynyt ekokivesten tuoteselosteeseen (kyllähän normaalin ihmisen pitäisi tajuta, että pienellä määrällä mahdollisesti liukenevaa ruokasoodaa ei ihmeitä saada aikaan 5 kg:n pesukoneessa)? Jättämällä nämä haisevat humpuukipallot ostamatta olisin saanut kolme tavallista pesuainepakettia. Tyhmä, tyhmä minä.

Ecoballs: En suosittele kenellekään.

Löylyä lissää

Hyvä saunomiskokemus muodostuu monesta tekijästä. Pukuhuoneen ja saunan on oltava siistejä, ja tuoksun on oltava puhdas. Ihannesaunalla on valmiina pehmeät laudeliinat, sekä tietenkin tarvittavat pesuaineet ja vastoja. Lauteet ovat sileää puuta, ja selkänojat voivat olla muotoillut. Pesuhuoneessa on riittävästi suihkuja, voipa siellä olla vaikka poreammekin. Olen kerran nähnyt erään saunan pesuhuoneessa jopa kylmävesikaivon, jossa säilytettiin parin metrin syvyydessä tarjoilukelpoista kossupulloa. Toisaalta pelkistetty savusauna maapohjalla tuottaa myös ylellisen löylynautinnon. Ja tutun mökkisaunan puukiukaan kotoisat löylyt ja järvivedellä pestyt hiukset ovat myös lyömätön yhdistelmä.

Viime viikonloppuna koin taas uuden saunakokemuksen neljän ison puukiukaan telttasaunassa. Siellä oli maailman pehmeimmät löylyt, vaikka vettä viskottiin kiukaille reippaalla kädellä. Löyly oli samaan aikaan napakka mutta pehmeä. Eksotiikkaa kokemukseen toi suihkuttelu pellolla paljaan taivaan alla. Jos joskus saatte mahdollisuuden kokeilla telttasaunaa, suosittelen sitä lämpimästi!

Irjan opas elämään, luku 1: Pakkaaminen.

1. Tee monta vuotta harkitsemasi investointi ja hanki aikuisten ihmisten matkalaukku (kaupan halvin malli, josta sai 30 prosenttia alennusta) ilmastointiteipillä paikattujen urheilukassien ja uskollisen rinkan rinnalle. Kuljeta se kotiisi kätevästi polkupyörän tavaratelineellä. Havaitse välittömästi, että olisi kannattanut suosiolla käyttää 15 euroa enemmän ja ostaa isompi. No, kun tavaraa mahtuu vähemmän, ylipaino on epätodennäköisempää...
2. Aloita ajoissa. On hyvä ryhtyä miettimään mukaan lähteviä tavaroita jopa niinkin aikaisin kuin lähtöä edeltävänä päivänä. Näin voit matkapäivän aamuna huiskia pyykkinarulta suoraan laukkuun kuivia vaatteita, jotka painavat vähemmän kuin kosteat eivätkä myöskään homehdu yhtä herkästi, jos matkatavarat esimerkiksi saapuvat kohteeseen muutaman päivän myöhässä.
3. Tiskaa astiat ennen lähtöä. Jos et kuitenkaan ehdi tiskata, älä ainakaan jätä astioita tiskialtaaseen likoamaan. "Parempi kuivua kuin homehtua", kuten meillä päin sanotaan.
4. Etsi lentotietoja sähköpostistasi 20 minuutin ajan. Toivo, että matkatoveri on printannut kaikki tarvittavat matkadokumentit.
5. Kasaa kaikki, mitä voit kuvitella reissussa tarvitsevasi, matkalaukun päälle epätoivoa herättäväksi röykkiöksi. Mene kirjoittamaan pakkaamisesta sen sijaan, että alkaisit karsia tavaroita.
6. Matkaan lähde!

(Valitettavan) tarttuva kesähitti

Radio Suomi edustaa minulle kesää. Minut vietiin lapsena aina koko kesälomaksi mökille pakkosiirtolaan (...mikä saattaa selittää monta asiaa henkisestä tilastani nykyään). Siellä ei todellakaan ollut televisiota - ei edes sähköjä. Paristoja siellä oli, joten radio sentään soi. "Kesä ja kärpäset, sinä talven jälkeen huokaiset, ja Radio Suomi soi..." Ohjelmatarjonnan viihdehuippu oli Knalli ja sateenvarjo (joka ei kyllä olekaan ihan huono, eipä sillä). Ja Kansanradio! Ei Suomessa tarvita Jerry Springeriä - meillä on Kansanradio!

Eksyin taas. Piti aloittaa siitä, että minulla on nykyään sen verran iso koti, että jotenkin hiljaisuus tuntuu välillä häiritsevältä. Täytyy siis saada ääntä täyttämään tyhjää tilaa. Muuton jälkeen oli sen verran ongelmallista päästä tiedon valtateille, että totuin laittamaan radion päälle taustahälyksi rutiininomaisen tietokoneen käynnistämisen sijaan. Ja kun nyt on kesä ja muutenkin olen sielultani mummo (kotinikin näyttää huolestuttavasti mummolalta, on pitsiset päiväpeitot ja kaikki), tulee edelleen välillä kuunneltua Radio Suomea.

Äsken Radio Suomessa soi yksi kappale, joka on soinut päässäni säännöllisen epäsäännöllisesti vuodesta 1997 saakka. Olin silloin kesän Saksassa jonkin sortin oppilasvaihdossa, asuin perheessä ja"kävin koulua", ts. käväisin tunneilla silloin, kun minulla ei ollut muuta ohjelmaa. Kerran, kun meillä oli muuta ohjelmaa, keskustelimme luultavasti erilaisista tavoista ilmaista kansallistunnetta. Ainakin keskustelua elävöitettiin kuuntelemalla musiikkia, jossa oli aiheeseen sopivaa sanoitus.

Tuon kesän ansiosta osasin saksaa lukion loppuvaiheessa aika hyvin. Nyt olen autuaasti unohtanut sekä sanaston että rakenteet, ja aseella uhattuna osaan änkyttää puhuvani saksaa huonosti. Silti osaan edelleen kertosäkeen Die Toten Hosen -yhtyeen kappaleesta "Sascha ...ein aufrechter Deutscher" (...jota en siis todellakaan ole kuunnellut näiden vuosien aikana; kappaleen nimi ja esittäjäkin piti varta vasten googlettaa esiin). Kiitos muistutuksesta, Radio Suomi - tässä teillekin korvamato, joka on kulkenut mukanani jo 14 vuotta!

Pieni paljastuskirjoitus

Tämänpäiväinen harkitsematon teko: polkupyörällä ajaminen hame päällä. Yleensä osaan olla yrittämättä, koska siitä ei vain tule mitään. Ajattelin kuitenkin, että nyt on niin pitkä helma, että ihan hyvin voin lähteä pyöräilemään, mitään ei vilku.

Juu, mekko oli ihan säädyllisen mittainen, mutta melko väljä. Oli aika tuulista. Arvatkaapa, kuinka siinä kävi? En osannut päättää, olisiko parempi ajaa helmat korvissa, mutta niin nopeasti, ettei kukaan ehdi tunnistaa, vai yrittää pidellä helmoista kiinni ja edetä hitaasti hoiperrellen. Tein siis molempia vuorotellen.

Kunnia aamutakeille

Hei, Irja täällä! Toivottavasti joku vielä muistaa minut! Minulla olisi paljonkin kerrottavaa muuttamisen ihanuudesta, internet-yhteyden hankkimisen vaikeudesta ja siitä, kuinka vihdoin internetin saavutettuaan saattaa huomata, että syötteenlukijassa on yli 500 lukematonta päivitystä.

En kuitenkaan kirjoita näistä aiheista, vaan kerron, miten vapaapäivinä kannattaa toimia:

Jos voit tehdä jonkin asian yöpuvussa, älä pukeudu. Tänään minä olen tehnyt yöpuku päällä ainakin seuraavia asioita: Syönyt aamiaista pitkän kaavan mukaan. Koonnut vaaterekin (mainitsemisen arvoinen projekti, koska onnistuin kokoamaan sen oikein vasta kolmannella yrittämällä). Järjestänyt vaatehuoneen (olen niin säälittävä nipo, että minun piti saada samanlaiset vaatteet samanlaisiin henkareihin...). Taistellut kaksi tuntia saadakseni ensin tietokoneen auki ilman, että se räjähtää (siltä se nykyään kuulostaa aina käynnistettäessä) ja ostaakseni sitten bussiliput lomamatkailutarkoituksiin (Luottokorttimaksu: ei onnistunut. PayPal-tilin luominen: onnistui ymmärrettyäni, että puhelinnumerostani puuttuu välilyönti. Ymmärsin sen vasta melko pitkän ajan kuluttua.)

Sitten soi ovikello. Hämmennyin (Ei kukaan nykyään soita ovikelloa varoittamatta! Se on varmasti joku moottorisaharaiskaaja!), mutta vedin aamutakin ylleni ja avasin oven. Sen takana oli uskonnollisia julistajia. Aloin välittömästi etsiskellä varastoistani kohteliasta torjuntaa - mutta minun ei tarvinnut torjua ketään! Koska olin aamutakissa kahden aikaan iltapäivällä, julistajat nähtävästi tulkitsivat, että olen sairaana. En edes valehdellut, vaan sanoin vain, että nyt ei ole kovin hyvä hetki (ei ollutkaan, olin viimeinkin päässyt maksamaan bussilippuja, ja pelkäsin istunnon vanhenevan kesken kaiken), ja he lähtivät pois annettuaan minulle vain yhden mainoslappusen! Ei keskustelua, ei kysymyksiä, vain paremman voinnin toivotukset! Aamutakit kunniaan!