Kiitos kännistä!

Olen viime aikoina joutunut kirjoittamaan aika paljon, ja se on taas kerran pistänyt miettimään, että ihan oikeasti pitäisi vaivautua ottamaan kunnon kymmensormijärjestelmä käyttöön. Kirjoitan kyllä kelvollisella nopeudella, en paljon näppäimistöä katsele ja käytän kaikkia sormia - ja juuri siksi ei millään viitsisi hidastaa tahtia hetkeksi, jotta saisi korjatun systeemin hyppysiinsä... Vaan kun oikeasti pitäisi. Tämä nykyinen käytäntöni kun johtaa siihen, että lyöntivirheitä tulee ihan hirvittävän helposti, ja niiden korjailuun kuluu aivan liikaa aikaa. Tai siis virheitä tulee "heposti", kuten ensin kirjoitin. Käynnistä tjulee tulee känni. Ja niin edeleen edelleen.

Lopuksi tahtoisin vielä kiittää itseäni mainiosta verosuunnittelusta ja verottajaa päiväni piristämisestä. Ensin päivän postia tutkiessa harmitti, kun luvattoman pitkään viipyneet kirja- ja dvd-tilaukseni eivät vieläkään olleet saapuneet (jos eivät tule vielä pääsiäisen jälkeenkään, tulen tänne haukkumaan kyseisen nettikaupan), mutta tänään saapunut veroehdotus ilahdutti mieltä oikein tehokkaasti. Palautuksia tulee! Minun mittapuullani paljon! Jee! (Kyllähän minä tuon tiesinkin, mutta määrä tuli silti yllätyksenä. Ei muuta kun joulukuuta odottelemaan sitten vain - tällä hetkellä pankkitilini saldo on melko murheellinen, eikä tämänhetkisillä palkoilla ole muutosta luvassa kovin pian...)

Huolestuttavaa

Epäilen, että minusta on tulossa säntillinen kunnon ihminen. Todistusaineistoa:

• Silitin eilen vaatteita vapaaehtoisesti.
• Menin myös kymmenen maissa nukkumaan.
• Olen jo monen viikon ajan
• syönyt aamiaista oikeastaan päivittäin
• vaikka aamulla pitäisi lähteä liikkeelle ennen kukon röhkinää
• nauttinut käytännössä joka päivä lämpimän ruoan
• jonka olen usein ihan itse valmistanut (enkä välttämättä edes puolivalmisteista).

Ihan täydellinen en sentään vielä ole, vaan esimerkiksi postin käsittelyssä on edelleen vähän hiomista. Siirrellessäni papereita pinosta toiseen löysin mm. viisi avaamatonta Plussa-pistetiedotetta, lukuisia viime vuoden puolella vanhentuneita tarjouskuponkeja ja pari avaamatonta raporttia afrikkalaisen "kummilapseni" tilasta mukaan lukien joulukortin, jonka olisin voinut hänelle lähettää.*

*Aikoinaan tuollainen "kummilapsi" tuntui hyvältä idealta, mutta enpä tiedä. En jaksa aina pitää yhteyttä edes ystäviini, joten olen kirjoittanut tämänhetkiselle tuettavalleni en-tiedä-kuinka-monen vuoden aikana tasan 0 kertaa. (Ja tuonkaltaisen tukemisen järkevyyttä / järjettömyyttä ylipäätään en tahdo edes ryhtyä pohtimaan...)

Naapurini taitaa rakastaa minua nyt

Olin päivän ja yön ja sitä seuraavan päivän poissa kotoa. Lähtiessäni olin valitettavasti jättänyt herätyskelloni soittelemaan iloista sävelmää heti puoli seitsemän jälkeen. Sekä aamulla että illalla, käsittääkseni puolisen tuntia kerrallaan. Ja kun minä kerran kuulen mainiosti seinänaapurini mikroaaltouunin kilahdukset, kuvittelisin herätyskellon äänenkin kantautuvan ihan mukavasti rakenteista läpi... Sori vaan.