Hätäaputöitä

Kun hätä on suurin ja ihminen on kaukana kotoa, apua ei ole aina helppo löytää. Minä päätin helpottaa luonani kyläileviä hädässä ja paskartelin vähän:

Kotonani ei ole oikeasti nän harmaata, mutta kun kuvaa vanhalla pokkarikameralla syyskuisena yönä, lopputulos on väistämättä daideellisen hämärä.

Koska olen niin ylpeä kätteni töistä, laitetaan vielä lähikuva:

Kyllä Dc-fix on sitten ihmeellistä! (En kyllä tajua, miten jotkut pystyvät päällystämään sillä kokonaisia keittiönkaapistoja, kun minulla tulee kupruja jo tuollaisessakin projektissa. Toisaalta en ikinä onnistunut kontaktimuovittamaan koulukirjojakaan siististi, vaan aina puhkoin lopulta ilmakuplia nuppineulalla, kun epäsiisti lopputulos otti päähän.)

P.S. Jos joku nyt aikoo huomauttaa epäsymmetrisyydestä ja kupruista ja sen sellaisesta: älä ole ilonpilaaja, ole hiljaa!