Se valvoo yöt ja nukkuu päivät. Onko se vampyyri? Onko se vauva? Ei, se on Irja!
Olin juhlissa. Oli ihan kivaa. Se toki vähän harmitti, että maksoin aika paljon ruoasta, josta puolet oli sellaista, mitä en syö (ts. eläimiä). Minulle oli sanottu, että kyseessä on seisova pöytä, jossa syötävää on niin paljon, ettei erillistä kasvisvaihtoehtoa tarvitse tilata. No ei ollut seisova pöytä, ja tarjottavaa oli melko tarkasti henkilömäärän mukaan, joten en voinut syödä sinänsä kelvollista kasvispuolta yhtään enemmän kuin sekasyöjätkään. Lisäksi puolet kasvisosastosta oli haudattu kuolleen lampaan alle, joten jäivät nekin rehut sitten koskematta. Mur. Minä en vastusta lihansyöntiä kategorisesti, ihan vain omalla kohdallani, mutta tuollaisissa tilanteissa pidätän oikeuden olla vähän hapan ja kitistä. Istumapaikat arvottiin, ja minulle osui aika jännittävä arpa. Karaokenkin olisi voinut jättää väliin, tai ainakin olisi pitänyt osata lopettaa ajoissa. (Tein perusvirheen ja valitsin kappaleen, jota en sitten osannutkaan kokonaan. Tiedän hyvin, ettei lauluääneni kuulu suurimpiin vahvuuksiini musiikin saralla, ja tilannetta ei paranna yhtään, kun mikrofoni kädessä huomaa tuntevansa vain kappaleen kertosäkeen…) Mutta, niin – tulipahan oltua. Ja tuli toisaalta myös naurettua niin, että poskiin koskee, ja puhuttua täysin tyhjänpäiväisiä ja juuri siksi niin tärkeitä asioita, joten ei ilta ihan turha ollut. En myöskään sortunut kotimatkalla taksiin, vaikka mieli teki, joten tavallaan voin ajatella säästäneeni siinä vähän.
Harmi vain, että kun univelkaa on jo valmiiksi pohjalla, yhden illan riekkuminen vie kokonaisen päivän tehot. Tänään heräsinkin siis reippaasti melkein heti puolenpäivän jälkeen. Sen jälkeen olen lykännyt suihkussa käymisen huomiselle; hiuksille tekee ihan hyvää pidentää välillä pesuväliä, eikö vain? Olen myös taistellut (aivan liian pitkään, mutta sisuunnuttuani en enää halunnut antaa periksi) neljän eri mediasoittimen kanssa, joista yksikään ei suostunut toistamaan erään dvd-levyn sisältöä. Elokuva alkoi pyöriä vasta kokeiltuani aikoinaan koneen mukana tullutta sinänsä ärsyttävää ohjelmaa, jota en ole saanut aikaiseksi poistaa – välillä viitsimättömyydestäkin seuraa jotain hyvää! Jaksoin seurata leffaa ehkä vartin verran, kunnes aloin tuntea kutsumusta päiväunille. Olen pinonnut kirjaston kirjat, jotka meinasin käydä laittamassa lähikirjaston palautusluukkuun. Sitten tuli pimeä, ja päätin siirtää kirjastoretken huomiselle. Tänään minun piti myös hoidella kaikkia niitä (työ)asioita, jotka ovat parin viime viikon aikana jääneet roikkumaan. Sain kirjoitettua listan asioista, jotka ihan varmasti teen huomenna. Melkein vaihdoin lakanat, mutta en jaksanut kaivaa täkkiä kesäsäilöstään (kesäisin nukun pelkällä pussilakanalla, ja onhan tässä vielä tarjennut), joten siirsin senkin huomiselle. Lisäksi olen ottanut keskeneräisen neuleen pöydälle ja ollut uutterasti neulomatta silmukkaakaan. Hyvä minä! Reipas tyttö!
Päivän mietelause: After all, tomorrow is another day. (Scarlett O'Hara)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti