sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Bzzzzzz...

Kohtasin herhiläisen, vaikka on vasta maaliskuu. Se edusti poliittista lajiketta, mikä selittänee sinnikkyyden.

alkuperäinen kuva täältä
Minä halusin käydä kaupassa mahdollisimman ripeästi (tyhmä ajatus muutenkin, pitää vain jatkossakin suosia arki-iltojen viimeisiä aukiolotunteja), koska tukka oli likainen ja nälkä kamala, ja kiusaannuin jo kauppaan mennessäni puolueilmapallojen ja painetun vaalipropagandan jakelijoista, jotka olivat tehokkaasti piirittäneet koko sisäänkäynnin. Kiersin pidempää reittiä ja välttelin katsekontaktia, ja menomatka sujuikin hyvin.

Täydet ostoskassit hidastivat liikkumista, joten paluumatkalla en onnistunut enää pakenemaan. Herhiläinen havaitsi minut ja pörräsi perääni kertomaan, että vaalit lähestyvät tyrkyttäen samalla kirjallisia ohjelmanjulistuksia. "Joomätiedäneikiitos", sanoin minä ja jatkoin matkaa kuvitellen päässeeni rauhaan. Mutta. Olin ostanut laskiaispullia (neljä viikossa ei ole kovin paljon, eihän?) ja laittanut ne päällimmäiseksi kassiini, etteivät vain litistyisi matkalla. Tuo kiusallinen otus huomasi sen ja alkoi huudella. "Hyviä pullia olet ostanut!" Minä mumisin jotain epämääräistä ja painelin selkä köyryssä menemään. Selkäni takaa kuului: "Keitätkö kahvit, jos tullaan juomaan?" Jotain muutakin se sanoi, mutta keskityin pakenemaan, joten en kuullut kaikkea.

Minä en nyt ihan ymmärrä, kuulkaas. Miksi minä haluaisin äänestää ihmistä, joka hakee kontaktia äänestäjään kommentoimalla tämän ostoksia? Entä jos päällimmäisenä olisi ollut vaikkapa pikkuhousunsuojapaketti? "Hyviä suojia olet ostanut! Lainaatko minullekin, jos tulee tarvetta?" Yksityisalue, pääsy kielletty! Irti mun tavaroista (kahvinkeitin mukaan luettuna)!

Muutenkaan en kyllä ymmärrä ehdokkaiden intoa myydä itseään kadulla. Minä en arvosta hiukkaakaan ns. henkilökohtaista kontaktia, vaan etsin mieluummin ehdokkaani vaikkapa vastaamalla vaalikoneisiin ja tutkailemalla tarjontaa itsenäisesti, mahdollisimman kaukana ihmisistä ehdokasnumeroiden takana. Tekisivät varsinaisia töitään tai viettäisivät mieluummin vaikka laatuaikaa läheistensä kanssa - minä en periaatteesta äänestä ketään, jolla on aikaa luuhata kadulla häiritsemässä ihmisiä!

Feissareiden kanssa en pysähdy keskustelemaan ikinä, vaikka jäsenyys periaatteessa kiinnostaisikin. Lipaskeräyksetkin ovat kiusallisia. Hankin itse tietoa järjestöstä ja liityn netissä / laitan avustukseni suoraan keräystilille, kiitos vain. Olen tainnut täälläkin avautua myös siitä, kuinka kirjat riittävät minulle; en halua edes kuulla kirjailijan lukevan teoksiaan ääneen, saati sitten selittelevän niitä tai etenkään näkemyksiään elämästä ja maailmasta. Katusoittajille en anna rahaa koskaan, kerjäläisistä nyt puhumattakaan. Ja jos haluaisin palvelukseeni vaikkapa gigolon, en varmasti hankkisi sitä kadulta (en kyllä tiedä, minkä verran miesprostituoituja Helsingin kadunkulmissa päivystää, joten voi olla, etten sieltä löytäisi, vaikka tahtoisinkin). Joko minä olen kummallinen erakko tai maailmassa on virheitä. Kallistun jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

P.S. Minä en sano nimiä, mutta otsikosta nokkelimmat saattavat pystyä päättelemään minua ärsyttäneen kevätpörräisen nimikirjaimet. Arvatkaa, äänestänkö?

Ei kommentteja: