Sukkahousujen puutteen seuraukset, osa 2

Kun en eilen saanut veronpalautuksiani käytettyä sukkahousuihin, marssin sisälle kampaamoon ja ostin aikuisten yöpuvun lisäksi uudet hiukset. (Oikeasti olen kyllä harkinnut katkaisuhoitoa hiuksilleni jo pidemmän aikaa, ja viime viikkoina olen puhunut aiheesta ahkerasti ihan ääneenkin. Haluan silti syyttää sukkahousuja siitä, että reissu meni niin kuin meni.)

En käy kampaajalla kovin usein. Olen ensinnäkin saita kauneudenhoitoasioissa. Lisäksi en osaa menneisyyden traumojen vuoksi luottaa siihen, että kampaaja todella ymmärtäisi, että hiukseni ovat taipuisat ja niiden käytöstä on hyvin vaikea ennakoida. Eilinen ihminen tuntui tajuavan eikä yrittänytkään ehdotella kerrostuksia tai kikkailuja jännittävillä graafisilla leikkauksilla, kun olin kertonut reunaehdot (ts. pituudesta saa lähteä paljonkin, mutta lopputuloksen pitää sopia laiskalle hiustenlaittajalle, enkä tahdo näyttää pallopäältä) - pikemminkin hän tahtoi edetä varovasti. Päätettiin siis ottaa pituudesta jonkin verran pois ja katsoa sitten, miltä näyttää. Tarkastelimme tilannetta, kun hiuksista oli lähtenyt ehkä 15 senttiä kuivaa ja haaroittunutta hamppua. Kampaaja oli myös suoristanut hiukseni, jotta tasaisuudesta saisi paremmin selvän (ja ehkä myös siksi, että ne näyttivät niin kamalilta luonnontilassa - kyllä minä tiedän, siksi ne ponnarilla olivatkin), joten ne näyttivät vielä kohtuullisen pitkiltä. Siinä vaiheessa minuun iski hulluus. Joo ota vaan vielä, on tuossa näköjään varaa, ja kyllähän ne siitä kasvaa. Virhe!

Minun jos kenen luulisi tietävän, että hiuksillani on oma vahva tahto. Nyt, kun olen pessyt hiukseni ja antanut niiden kuivua vapaasti, ne taipuvat ohimoilla niin paljon, että tukkani näyttää ainakin viisi senttiä lyhyemmältä kuin suoristettuna. Sen ansiosta poskeni puolestaan näyttävät noin kymmenen senttiä paksummilta kuin ennen. Pallopää-efekti on - noin viiden pitkähiuksisen vuoden jälkeen - täällä taas, vaikka vannoin silloin, ettei ikinä enää! Lisäksi minulla näyttää hiusteni kummallisen taipuilun vuoksi olevan takatukka, vaikka oikeasti ne leikattiin pikemminkin lyhenemään takaraivoa kohti.

Tämä kaikki tarkoittaa lähikuukausina a) aikaisempia herätyksiä tukanpesuaamuina, koska hiukset on pakko suoristaa, jos niitä aikoo pitää auki b) hätäponnaria - joka on poninhännän sijaan melko säälittävä töpöhäntä - entistäkin useammin c) säännöllistä itsetutkistelua, jotta sama ei toistuisi ihan heti. (Luultavasti teen siis saman virheen viimeistään muutaman vuoden kuluttua, kun aika on kullannut muistot enkä enää itsekään muista, miten hiukseni käyttäytyvät.) Jee!

Havainnollistava kuva:

Takatukkaa koko loistossaan en saanut vangittua edes Paintin avulla.

Päivän mietelause: Hiukset ovat naisen kruunu.
Päivän toinen mietelause: Säilytä kruunus! Säilytä kruunus! (Z. Topelius)