Hyödyllinen neuvo

Säästäväisyys on monessa suhteessa hyvä asia. Minäkin pyrin useimmiten kuluttamaan järkevästi ja harkiten. Sisäänrakennettu saiturini on kuitenkin hieman epäjohdonmukainen. Vaikkapa ruokakaupassa saatan ensin vertailla suurella hartaudella wc-paperimerkkien hintoja, etten vain maksaisi yhdestä rullasta liikaa, minkä jälkeen päädyn kassajonossa ostamaan kuuden euron ylihintaisen kermaällötysjäätelön, koska on maanantai / väsyttää / tekee mieli jotain hyvää / en kuitenkaan jaksa tehdä ruokaa, joten voin ihan hyvin syödä päivällisen kalorit jäätelön muodossa.

Olen myös huomannut säästäväni tulitikkuja. Tulitikkupuntti maksaa... ehkä euron? Olen ostanut puntillisen tikkuja arviolta pari vuotta sitten, ja askeja on vielä runsaasti jäljellä. En siis todennäköisesti menisi vararikkoon, vaikka raapisin suorastaan useita tikkuja vuorokaudessa. Kuitenkin pyrin vaistomaisesti selviämään yhdellä tikulla illassa, vaikka sytyttäisin monta kynttilää eri puolille huonetta. Onhan siinä oma jännityksensä, mutta ei se aina ole kovin järkevää.

Toimin siis luontaisesti esimerkiksi näin tahtoessani lisätä kynttilänvaloa ympärilleni:

Yksi sormistani ei sentään palanut pois, vaan kompositio oli harmonisempi neljällä sormella. Minä todella mietin näitä asioita, ei taidetta huiskimalla tehdä!

Kuvassa esitetyllä metodilla suoraan paketista otetun tuikkukynttilän syttyminen kestää juuri niin pitkään, että sytyttäjä ennättää polttaa näppinsä.

Potentiaalinen lukija: jos sinäkin huomaat empiväsi tulitikkurasian äärellä, ole viisaampi kuin minä. Ota neuvosta vaari, ja käytä sitä tikkua!

Päivän mietelause:

Lue sijs hyue Lapsi teste / 

Tulenteco oppi ilman este. 

Nijte muista Elemes aina / 

nin Irja sinun Wijsautens laina.

Ajastan tämän tekstin hetkeen, jona almanakassa kerrotaan auringon Helsingissä laskevan ja kynttilät luultavasti alkavat vähitellen syttyä. Ehkäpä joku havahtuu ja ottaa opikseen, ja minä en ole polttanut näppejäni turhaan!