Nuorison vika

Nukuin tänään pommiin. Se oli nykynuorison vika. Ja vähän Ylenkin. Kävi nimittäin niin, että  surffailin eilen Areenassa etsimässä katsottavaa, ja vähän epäilevillä mielin päätin katsoa pari ensimmäistä jaksoa sarjasta The Inbetweeners. Se oli minusta... aika hauska! Sarjassa yhdistyy monta hyvän tv-sarjan piirrettä:

• lyhyet jaksot (aina voi katsoa "vielä yhden")
• huumori (...joka on useimmiten varsin alatyylistä, mutta minulla onkin teini-ikäisen pojan sofistikoitunut huumorintaju)
• teinit, jotka ovat niin aidosti... no, teinejä (nautin paitsi nuortenkirjallisuuden lukemisesta myös monista tv-sarjoista ja elokuvista, joiden ensisijaiseen kohderyhmään en todellakaan ikäni puolesta kuulu)
• monien brittisarjojen tavoin lyhyet tuotantokaudet, joita ei myöskään pitäisi olla tulossa lisää (En jaksa enää tutustua pitkiin tv-sarjoihin; jos jotakin ryhdyn seuraamaan, haluan katsoa jokaisen jakson, ja tuotannon jatkuessa aina vain taso tuppaa jossakin vaiheessa lässähtämään. Lyhyet töllötysprojektit ovat antoisampia.)

Menin sitten YouTubeen katsomaan, olisiko jaksoja tarjolla enemmänkin. Oli niitä. Katsoin ensimmäisen tuotantokauden loppuun. Sitten katsoin vähän toistakin kautta. Sitten olikin jo myöhä (tai aikainen), ja menin lopulta nukkumaan.

Heräsin klo 9.42 kännykkä tyynyn vierellä (olisi sittenkin pitänyt laittaa varaherätyskello soimaan). Keskustassa olisi pitänyt olla klo 10.15. Otti aivoon. Olin kuitenkin perillä klo 10.35. Tarpeen vaatiessa pystyn aamulla nopeaankin toimintaan!

(Ihmiseksi, jolla ei tosiaan televisiota ole, minulla on aiheesta ehkä liiankin paljon sanottavaa. Pitäisiköhän olla huolissaan..? Oh well. Taidanpa asiaa miettiessäni katsoa muutaman jakson lisää.)