Pyrin nykyään kohti yksinkertaisempaa elämäntapaa karsimalla materiaa. Se käy niin, että kun olen käyttänyt jotakin tavaraa, heitän sen roskiin. Viimeisen viikon sisällä olen päivän päätteeksi arkistoinut mappi ö:hön jo kaksi sateenvarjoa, kolmet alushousut ja yhdet rintaliivit. Polkupyöräkin oli perjantaina vähällä lentää tunkiolle, mutta vein sen kuitenkin vielä huoltoon. Heti on seesteisempi olo, kun tavaran määrä vähenee!
|
Tänään hävitin tällaisen. |
Toinen, totuudenmukaisempi tulkinta: olen toisaalta pihtari, toisaalta hamsteri. Pihtari siksi, että minulla on taipumus ostaa halpaa ja hajoavaa, ja hamsteri siksi, että en raaski heittää edes halpaa rojua menemään, vaikka esine kuinka olisi elinkaarensa päässä. Esimerkiksi sateenvarjon, josta tänään lopullisesti luovuin (kuva yllä), olen jo kerran heittänyt roskikseen hermostuttuani Helsingin tuuliin ja niissä kääntyilevään sontikkaan. Paluumatkalla kuljin saman roskiksen ohi, tulin katumapäälle ja ongin sateenvarjon kuitenkin mukaani.
Istuttuani yhden elokuvan ajan katkennut kaarituki kylkeen porautuneena alan sentään minäkin uskoa, että voi joskus olla järkevää karsia omaisuuttaan ennen kuin vaatteet lahoavat ylle. (Samaa teemaa sivuaa myös se, että löysin hiljattain alusvaatelaatikostani rintaliivit, jotka olen ostanut
lukiossa. Käyttökertoja 2000-luvulla ehkä kaksi, ja nekin pyykkipäivinä joskus vuosituhannen alussa. Miksi minä niitä edelleen säästän, on itsellenikin suuri mysteeri... Juu, en heittänyt vielä pois, olen vasta päivittelyvaiheessa. Sen kuitenkin lupaan, että seuraavassa muutossa ne
eivät lähde mukaan.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti