keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Palvelukseen halutaan

Odotellessani Miljonääriäitien uuden jakson ilmestymistä netti-tv:n puolelle virittäydyn tunnelmaan miettimällä, millaista palvelusväkeä tahtoisin, jos eläisin rikasta ja glamourin täyteistä elämää. Ainakin seuraavat helpottaisivat elämää oikein kivasti:

  • Siivooja. Tämän suhteen en välttämättä edes aio odottaa rikastumista, vaan jos minulla vain joskus maailmassa on vakituinen työsuhde ja huoneenkin verran isompi asunto kuin nyt, ostan siivouspalvelut ilomielin ulkopuolisilta ja nauran laskua maksaessani. 
  • Kokki / keittiöapulainen / ravitsemusterapeutti. Olisi ihanaa, jos joku miettisi puolestani, mitä minä syön tänään / huomenna / ylihuomenna, huolehtisi, että syön kyllin monipuolisesti, ostaisi raaka-aineet ja tekisi kaikki ikävät työvaiheet puolestani. Minä voisin sitten vähän pyöräyttää lastaa pannulla ruokahalua herätelläkseni ja syötyäni laittaa lautaset valmiiksi pinoon, jotta ne olisi helpompi kuljettaa muualle tiskattaviksi.
  • Sihteeri. Sellainen vanhan ajan pätevä täti-ihminen, joka itse asiassa tuntee yrityksen paremmin kuin sen toimitusjohtaja, huolehtii siitä, että pomon lapsille ostetaan syntymäpäivälahjat ajoissa, oikaisee kravatin ja ohimennen oikoo esimiehensä kielivirheet sanelua kirjatessaan. Ja tekee työnsä niin hyvin, ettei pomo edes huomaa, kuka hänen arkensa todellisuudessa pitää kuosissa. Paitsi että sihteerini olisi oikea käteni työelämässä, hän voisi muun muassa ottaa puolestani yhteyttä kaikkiin niihin kavereihin, joita olisi kiva nähdä, mutta kun ei vain tule soitettua ja sovittua tapaamisesta. Lisäksi minun sihteerini pitäisi illalla muistuttaa, koska on aika mennä nukkumaan, ettei aamulla väsytä.
  • Paparazzi. Ei niinkään arjessa kuin matkoilla - kuvat ovat kivoja muistoja, mutta niitä ei tule oikein otettua, ja kiinnostavimmissa tilanteissa en yleensä edes kehtaa kaivaa kameraa esille. Taitava paparazzi ottaisi kiusallisetkin kuvat niin, ettei kukaan huomaa.
  • Personal trainer. Kunnosta on teoriassa kiva pitää huolta. Sohvalta nouseminen on paljon vaikeampaa. Sellainen komea ja kannustava nuori mies, ei mitään sakkolihaa, mutta tarpeeksi tuore ja kirkasotsainen.
  • Personal shopper (minulla on hyvä suomi). En juurikaan käy vaatekaupoissa paitsi matkoilla, olen enemmänkin kirpputorikansaa, mutta aina joskus tulee akuutti tarve juhlamekolle tai talvitakille tai lopullisesti kulahtaneen mustan perusneuletakin korvaajalle tai tai tai. Silloin olisi kovin kätevää, jos joku toisi minun tyylisiäni vaihtoehtoja suoraan kotiin ilman, että minun tarvitsee lähteä sovituskoppeihin saamaan itkuraivareita.
Nyt on miljonäärielämää saatavilla, jee! Pitääpä katsoa sillä silmällä, unohtuiko palvelusväestä joku olennaisen tärkeä jäsen.

Ohjelma katsottu, edittiä pukkaa: Olipas taas niin hyvä ohjelma, että on pikkuisen likainen olo. Vähän kuin olisi Seiskaa lukenut... Nyt ei ole kuitenkaan media- tai itsekritiikin paikka, vaan täytyy jatkaa palvelusväen listaa parilla jäsenellä niin kauan kuin vielä muistan:

  • Kampaaja. Kuinka saatoinkaan unohtaa? Nimim. juurikasvu + haaroittuneet latvat + hätäponnari = ei vielä erityisen huono hiuspäivä Irjan elämässä...
  • Jeeves. Määritelmä "gentleman's personal gentleman" saattaisi kyllä sukupuoleni vuoksi tuottaa tiettyjä ongelmia, ja Jeeves itse on melko vanhoillinen, mutta täydellisessä maailmassa kaikki esteet voitaisiin ohittaa, ja sitten minulla olisi oma Jeeves. Se vasta olisi glamouria, se!
Ja nyt onkin hetki, jolloin sihteerini kertoisi, että Irjan olisi jo korkea aika mennä tutimaan. Ehkä vielä joskus, paremmassa maailmassa...

    Ei kommentteja: