torstai 17. toukokuuta 2012

Blaah.

On ehkä tullut selväksi, etten pahemmin jääkiekkoa katso. Onneksi naapurustoni pitää kuitenkin huolen siitä, etteivät pääse kiekkokinkerit unohtumaan. Aiemmin illalla kuulin sellaista mylvintää, että epäilin vahvasti Suomen joukkueen voittaneen jotakin. Niinhän siinä sitten oli käynyt.

No, saavat anteeksi, kunhan putoavat seuraavassa pelissä tai ainakin jäävät ulos loppuottelusta. Anteeksi vain, pojat, saisitte te sitä kumilätkää minun puolestani tökkiä, kunhan tekisitte sen ihan hiljaa keskenänne. Koska jääkiekkofanit kuitenkin ovat mitä ovat, minun täytyy todeta, että leijonat pysykööt savanneilla. Säästetään Kauppatori lokeille ja euroviisuvoitoille, joille se oikeutetusti kuuluu!

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Sano se kukkasin

Olin tänään sellaisessa tilaisuudessa, jossa äidit saivat kukkia. Kukkia oli enemmän kuin äitejä, joten lopulta kaikki muutkin saivat kukkasia, jos sattuivat olemaan sopivasti takahuoneessa.

Kotona siirsin jämäruusut ämpäristä (jonka kanssa oli muuten mukava kulkea bussissa) maljakkoon ja päätin mielenkiinnosta tutkia, mitä kimppu viestii kukkaiskielellä. Pöydälläni komeilee 13 kappaletta (Vihaan ja halveksun sinua!) punaisia ruusuja (intohimoinen rakkaus). Itse valitsin. Pohjimmiltani siis vihaan ja halveksun itseäni intohimoisesti. M.O.T.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Nyt kannattaa katsoa televisiota

Hola. Elämme kovia aikoja, ystävät hyvät. Koivut siittävät sietämättömällä tavalla, ihmiset puhuvat jääkiekosta ja ylipäätään on kevätressi. Lisäksi Bloggerin uusi käyttöliittymä on persiestä (minkä vuoksi käytän edelleenkin vanhaa, ja kun se poistuu, en ehkä kirjoita tänne enää ikinä, koska en osaa).

Silti rikon blogihiljaisuuteni hetkeksi, koska kerrankin tajusin ajoissa, että televisiosta tulee jotain kivaa, jota voi myös katsella Areenasta! Ylämaan ketun ensimmäinen jakso tuli tänään ykköseltä. Siinä on rikoksia skotlantilaisessa pikkukylässä, mukavalla tavalla vinksahtaneita henkilöhahmoja ja pääosassa Robert Carlyle. Toimi ainakin edellisellä katselukerralla (...josta taitaa olla tovi - tuota sarjaa tehtiin näköjään vuosina 1995-1997. Olen vanha kurppa.). Mars mars katsomaan! Minäkin menen (ja toivon, ettei aika ole kullannut muistoja liikaa)!