- Silitin eilen vaatteita vapaaehtoisesti.
- Menin myös kymmenen maissa nukkumaan.
- Olen jo monen viikon ajan
- syönyt aamiaista oikeastaan päivittäin
- vaikka aamulla pitäisi lähteä liikkeelle ennen kukon röhkinää
- nauttinut käytännössä joka päivä lämpimän ruoan
- jonka olen usein ihan itse valmistanut (enkä välttämättä edes puolivalmisteista).
*Aikoinaan tuollainen "kummilapsi" tuntui hyvältä idealta, mutta enpä tiedä. En jaksa aina pitää yhteyttä edes ystäviini, joten olen kirjoittanut tämänhetkiselle tuettavalleni en-tiedä-kuinka-monen vuoden aikana tasan 0 kertaa. (Ja tuonkaltaisen tukemisen järkevyyttä / järjettömyyttä ylipäätään en tahdo edes ryhtyä pohtimaan...)
3 kommenttia:
Onneksi toi sun herätyskelloepisodi vähän tasoittaa tätä huolestuttavaa kehitystä! :)
Se on tuo ikä, joka muuttaa ihmistä. Ehkä. Mutta ei kannata huolestua, jossain kohtaa sitä taas lakkaa välittämästä tuommoisista "maallisista" asioista. Siihen saattaa mennä viikko, tai 50 vuotta :)
Sekin vähän kompensoi, että esimerkiksi tämä blogi on välillä aika hunningolla - ihan tässä vasta vähän yli kahden viikon kuluttua edellisestä käynnistä tulin kirjautuneeksi sisään ja hupsis, täällähän olikin kommentteja... Mutta kiva kun oli, eipä sillä ;)
Lähetä kommentti