Tästähän meinaa tulla ihan puolivuosittainen tapa, pesin taas jääkaapin. Mutta eipä siitä sen enempää.
Miksihän minusta on tullut näin vanhemmiten koko ajan helpommin ärsyyntyvä ihminen? Eikö ihmisvihan pitäisi olla enemmänkin angstisten teinipoikien ongelma? Vai onko tää jotain hormonijuttua, lähenevät vaihdevuodet ja silleen?
Minua otti niin aivoon, kun mediassa käsiteltiin hiihtäjäkarpaasin kuolemaa. Tapaushan oli sinänsä surullinen, mutta se tapa millä iltapäivälehdet ja MTV3 (muita uutisia en ehtinyt katsoa mökillä) käsittelivät aihetta oli lievästi sanottuna ärsyttävä:
"Käy klikkaamassa nettisivujamme, ja kerro meille omat muistosi vainajasta" = "EI NYT JAKSETA KESÄLLÄ TEHDÄ KAUHEASTI MITÄÄN TOIMITUKSELLISTA JUTTUA, TUOTTAKAA JUNTIT MEILLE SISÄLTÖÄ NIIN ME PAINETAAN SITÄ LEHTEEN/LUETAAN UUTISISSA JA MAINOSTETAAN TEILLE KAIKKEA KIVAA SAMALLA."
Ja juntit kirjoittavat tähän tyyliin hellimmät muistonsa: "Hiihtäjä Karpaasi oli Suuri Suomalainen hiihti meidän kaikkien Suomalaisten puolesta kiitos sinulle kevyet mullat"
Ei saakeli. No mutta, ehkä tää on vaan jotain estrogeenin vajausta. Tai ainakin toivon niin, ihmiskunnan tulevaisuuden takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti