Silloin kun tätä blogia joskus aikojen alkuhämärissä luotiin, oli hirmuisen hankala päättää, millä nimellä täällä ryhtyisi esiintymään. Se oli selvää, että lainaisimme nimemme Hilja Valtosen hahmoilta. Minulla oli kuitenkin sellainen henkilökohtainen ongelma, että pidän Neiti talonmies -teoksesta varsin paljon, mutta Irja-nimestä en oikeastaan lainkaan. Lopulta päätin kestää, ja Irja minä nyt olen.
On kuitenkin nimiä, jotka ovat vielä Irjaakin ikävämpiä. Toiset sanat vain kuulostavat pahemmilta kuin toiset. Tursas on minusta ehkä suomen kielen rumin sana. Lausuttaessa se kuulostaa jotakuinkin siltä, kuin joku yrittäisi puhua mongertaa mustekala suussa ylimääräiset lonkerot suupielistä pursuillen. Niinpä en voisi ikinä antaa hypoteettiselle lapselleni nimeksi Ursula, koska tuo nimi vain kuulostaa puistattavan tursasmaiselta. Pahoittelut ja osanottoni kaikille Ursuloille!
Päivän mietelause: Ei nimi miestä pahenna. Naista se sen sijaan saattaa pahentaakin, joten vetoan tässä hartaasti kaikkiin vanhempiin: harkitkaa vakavasti, ennen kuin teette tyttäristänne nilviäisiä muiden korvissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti