Makuuhuoneen sisustusta

Kävipä niin, että kesälomalla iski hinku uudistaa makuuhuoneen sisustusta. Koska en kuitenkaan koskaan saa leveämpää sänkyä, enkä keksi minkälainen tapetti olisi kiva, päätin tyytyä uusiin ikkunaverhoihin. Niitä katselinkin jonkin aikaa eri kaupoista, mutta mieleistä kuosia ei oikein tullut vastaan. Lopulta löysin K-Raudan alennuskorista Vallila Interiorin verhoja huomattavalla alennuksella. Tein kuten kunnon sulovilénit tekevät; hamstrasin kun kerran halvalla sai. Kun vielä Irja oli sattumoisin kauppareissulla mukana hyväksymässä verhojen kuosin, päätin ostaa kolme pitkää vihreää Nimipäivä-verhoa.

Viime perjantai-iltana ripustin verhot roikkumaan makuuhuoneen ikkunoihin. Ensimmäinen huomio: Verhot olivat n. 15 cm liian lyhyet. Toinen huomio: Kuosi alkoi vaikuttaa sitä kamalammalta mitä pidempään sitä katselin. Verhot eivät sopineet makuuhuoneeseen. Ei verhoissa sinänsä mitään vikaa ollut, ne eivät vain sopineet ympäristöönsä ollenkaan. Punainen päiväpeittokin alkoi vaikuttaa rumalta. Ahdistuin.

Meille oli tulossa sunnuntaina vieraita, mikä lisäsi sisustusahdistustani entisestään. Päätin, että kulissit täytyy pitää yllä, ja lauantaiaamuna syöksyin paniikissa mutta päättäväisenä Marimekon myymälään. Ostin 7 m Jätski-kangasta. Anttilasta ostin uuden päiväpeiton. Kotona otin esille vanhan ja uskollisen valurautaisen Husqvarnani, jolla surruttelin verhokankaisiin siistit käänteet. Ylijäämäpaloista aloin ommella tyynynpäällysiä. Siinä vaiheessa ompelukoneeni hihna katkesi. Onneksi jäljellä oli enää kolmen sivun ompelu, joten tein tyynyt valmiiksi hieman vaivalloiseen tyyliin pyörittämällä ompelukonetta käsin.

Uskollinen palvelijani.

Makuuhuoneen uusi ilme valmistui kuin valmistuikin ajoissa ennen sunnuntaita. Kyllä ihminen näköjään saa aikaiseksi vaikka mitä kun motivaatiota (=paniikki) löytyy!

Uudet verhot, tyynyt ja päiväpeitto.