torstai 11. marraskuuta 2010

Unettomuus, vanha kamu

Maanantain vastaisena yönä olin valveilla vielä varttia vaille neljä. Tiistai meni ehkä jopa viiden tunnin unilla. Toissayönä nukuin kai kolmisen tuntia, ja eilispäivän kuljin punoittavat silmät kirvellen. Viime yönä katsoin kelloa viimeisen kerran puoli neljän maissa (herätyskello soi kuudelta). Tänään ei enää ollut hiekkaa silmissä, mutta kuljin muuten vain sumussa koko päivän. Jossain vaiheessa päivää piti lopettaa kahvin juominen, kun tärinöitä oli ihan riittävästi jo omasta takaa. Menetin tänään myös malttini niin perusteellisesti, että oikein kuulin, kun veri suhisi korvissa. Itsekin melkein pelästyin. Normaalioloissa en olisi välttämättä tulistunut ollenkaan, enkä ainakaan tuossa mittakaavassa, mutta tänään lähti oikein tunteella. Ja sitten harmitti loppupäivän, kun tuli käyttäydyttyä tyhmästi. Jee.

Nyt voisin tietysti olla jo sängyssä, mutta olen lopen kyllästynyt tuijottamaan kattoa suden hetkellä yö toisensa jälkeen. Siinä vaiheessa unettomuuskierrettä alan vältellä nukkumaan menemistä, vaikka olisin kuinka väsynyt - pelkään hetkeä, jona huomaan, ettei uni tule kuitenkaan. Mitä myöhemmin menee nukkumaan, sitä myöhemmin se hetki koittaa, eikö totta? Onneksi kohta on viikonloppu, joten enää huominen pitää jaksaa...

humorous pictures
see more Lolcats and funny pictures

Kai minä tästä kuitenkin siirryn haeskelemaan unta. Saapa nähdä, missä se luuraa.

Ei kommentteja: