maanantai 26. syyskuuta 2011

Traaginen tapaus kylpyhuoneessa

Kotonani on muutamia sääntöjä. Yksi niistä on se, että vessanpytyn kannen pitää olla kiinni. (En jaksakaan ymmärtää, miten vessanpytyn renkaan ylös jättäminen tai alas laskeminen voi herättää keskustelua joissakin kotitalouksissa. Koko kansi pitää sulkea, ettekö ihmiset tajua!)

Ai miksikö? No ensinnäkin siksi, että minusta on ällöttävää ajatella, kuinka pienet pahantahtoiset pyttybakteerit saavat vauhtia jokaisesta vessan vetäisystä ja lennähtelevät sitten ympäriinsä levittämään terveisiä viemäristä. (Tätä on turha yrittää kumota millään järkiperäisillä argumenteilla - kun ällöttää, niin ällöttää.) Toinen - ja huomattavasti tärkeämpi - syy on se, että minulla eivät oikein pysy tavarat kädessä, enkä tahdo joutua toistuvasti onkimaan hammasharjaani tai korvakorujani vessanpöntöstä.

Äsken kävi kuitenkin ilmi, että aina ei riitä sekään, että kansi on kiinni. Jos sopivan pieni esine putoaa kannen ja vesisäiliön väliseen rakoon, se mahtuu kyllä vierähtämään pönttöön. "Loiskis", sanoi silmänympärysvoide. "Hyvästi", sanoin minä, kun olin ensin penkonut kumihanskat esiin ja poistanut yökkien purkin vetisestä haudastaan. (Kyllä, olen nynny viemäriasioissa - en varmasti ongi pytystä mitään tai putsaa lattiakaivoja tai availe hajulukkoja paljain käsin. Joskus laitan jopa kahdet kumihanskat päällekkäin.)

2 kommenttia:

meritähti kirjoitti...

mulla on sama vaiva: pyttyyn tippuu milloin mitäkin enkä todellakaan halua työntää kättäni pönttöön vaikka olis millanen kumituppo kädessä. En myöskään putsaa viemäreitä / hajulukkoja tai edes lavuaaria jos siellä on jotain "mössöö". Edellämainittuja varten mulla on mies. Muuten hyvä mutta siinä miehessä on yks vika; se just jättää ne kannet auki ja renkaat ylös!
ja kiitos, diggaan teidän blogia hurjasti :)

neiti talonmies kirjoitti...

Jes, meitä on muitakin! Mulla ei valitettavasti ole kotimiestä viemäreitä aukomassa ja isällekään ei enää tällä iällä kehtaa jatkuvasti soitella, joten neiti talonmiehen täytyy välillä olla nimensä veroinen...