Puhuin tänään Varpun kanssa vaalikoneista, jotka olivat kuulemma ehdotelleet hänelle hyvin kummallisia vaihtoehtoja äänestyskohteiksi. En ollut vastannut vielä yhteenkään vaalikoneeseen, mutta kotiin palattua piti kokeilla. Ei tullut yhtä jänniä tuloksia kuin Varpulla, mutta kyllä niistä ihan vääränlaisia tyyppejä silti tarjoiltiin.
Millaisia johtopäätöksiä noista tuloksista oikein voi tehdä? Että minulla on huonot mielipiteet? Omasta mielestäni? Ehkä minun pitäisi vain äänestää jotakuta sellaista, jonka kanssa en ole lainkaan samaa mieltä, kun kerran näennäisesti samanmielisimmät ehdokkaat vaikuttavat kerrassaan mahdottomilta. Ja tietysti voin vaalien lähestyessä turvautua myös vaihtoehtoiseen vaalikoneeseen, jos epätoivo iskee...
Jakomielisissä tunnelmissa
Irja - tai sitten joku ihan muu
P.S. Vaalikoneiden perimmäinen tarkoitus ei ehkä ole saada pieni ihminen tuntemaan itsensä mitättömäksi, mutta ainakin minä alan aina niiden kysymyksiin vastatessani hävetä tietämättömyyttäni ja passiivisuuttani - noin puoleen kysymyksistä tekisi mieli vastata "en osaa sanoa". Olenko tosiaan ainoa, joka ei aktiivisesti mieti vaikkapa transaktioveroa?
1 kommentti:
Transaktio? Joo, en ajattele sitä koskaan. Mutta seksiakti, sitä ajattelen nykyään ihan liian usein. Pahus mitä kevät tekeekään selibaatille! Toistaiseksi ollaan (onneksi) vain ajatuksen tasolla. Mutta saattaisi olla hyvä jos moisten ajatusten mieleen tullessa alkaisi ajatella politiikkaa... Varsinkin Mauri Pekkarisen ajattelu saattaisi olla hyvin tehokasta vastalääkettä.
Vaalikonetta en ole vielä ehtinyt testata. Pelkään että se saa minut(kin) tajuamaan oman tyhmyyteni, ja kaiken lisäksi ehdottaa täysin typeriä henkilöitä äänestettäväksi.
Lähetä kommentti