torstai 7. kesäkuuta 2012

Aikatauluasiaa unta odotellessa

Toukokuu meni pois, ja nyt on sitten kesä. Hups. Vuodenaikojen kiertokulku: talvi yllättää autoilijat, kesä yllättää minut.

Olen aina välillä miettinyt tätä blogia, mutta ei tänne tunnu pelkästään miettimällä tekstiä tulevan. Outo ilmiö! Pitäisi varmaan olla älypuhelin, niin voisi elää ajan hermolla ja vaikkapa bussissa kökkiessään päivittää tänne ajankohtaista päivittelyä maailman epäkohdista. Nokia 1100, uskollinen ystäväni kohta kahdeksan vuoden ajalta, kuitenkin elää ja voi hyvin (koputan puuta), enkä ylipäätään halua puhelinta, jonka kesyttäminen olisi yhtä vaivalloista kuin tietokoneen. Eikä kesällä sitä paitsi bussissakaan kannata istua, koska en viitsi pitää matkakortissa kautta, ja yksittäiset matkat tulevat kovin kalliiksi.

Bussissahan ei muuten voi pian istua senkään vuoksi, että mummot ja minä emme enää tiedä, milloin ne kulkevat! Olin aivan pöyristynyt, kun huomasin, että HSL ei aio painaa Helsingin aikataulukirjaa kesäksi. Minä tarvitsen paperiaikataulukirjoja! Kannan niitä aina laukussani ainakin kaksin kappalein (...ja sen kyllä huomaa, tässä vaiheessa vuotta kannet ovat useimmiten irti). Lähipysäkilläni pysähtyy toistakymmentä bussilinjaa. Pitäisikö minun muka haalia kaikkien niiden irtoaikataulut valmiiksi, jos haluan vaikkapa joskus käydä keskustassa (tai ainakin tulla sieltä pois, lähtöajan osaan kyllä katsoa kotona valmiiksi) ilman pyöräilykypärää ja perässä leijailevaa hienhajua? Ei kaikilla ole netti aina mukana! Muutos, mene pois! Rauno Repomies on jälleen pukenut tuntoni sanoiksi paremmin kuin itse osaisin*:



Oikeastaan minulla piti olla ihan muuta asiaa, mutta koska kello näyttää olevan 2.56, taidan kirjoitella siitä myöhemmin. Vaikka syyskuussa. Tai ensi vuoden maaliskuussa. Nyt yritän joka tapauksessa saatella itseni unten maille. (Keksin muuten juuri, miksi minusta on tullut tällainen yökukkuja. Kun pienenä katsoin Pikku kakkosta, piti aina yrittää laittaa silmät kiinni juuri Nukkumatin heittäessä unihiekkaa, ettei vain olisi saanut sitä silmiinsä. Ilmeisesti onnistuin liian monta kertaa.)



*Olen siinäkin mielessä pudonnut kelkasta, että tuorein seuraamani TV-sarja taitaa olla juuri Pasila...

Ei kommentteja: