lauantai 14. toukokuuta 2011

Hakkaa päälle, Ruotsin poika!

Vietin eilen iltaa ja päädyin lauman mukana sellaiseen paikkaan, johon en olisi ikinä yksin mennyt. Ensinnäkin siellä oli kalliita juomia, melko muovisia ihmisiä ja steriili ilmapiiri. Lisäksi siellä katsottiin jääkiekkoa, joten minun näkökulmastani läsnä olivat kaikki epäonnistuneen illan elementit. Eikö se riitä, että on olemassa sporttibaareja, häh? Se hyvä puoli tuossa kuitenkin oli, että lähdin kotiin aika varhain. Kroppa kiitti aamulla, koska oli saanut täydet yöunet ensimmäistä kertaa viikkoihin. Ja jaksaa pitäisikin, koska alan vähitellen uskoa pääseväni ensi viikon aikana muuttamaan. Paperityöt ottavat vielä hetken, mutta vaikuttaa todennäköiseltä, etten joudu sillan alle enkä vanhempieni vierashuoneeseen, ja saatan jopa ehtiä saada asuntoni tyhjäksi ennen kuin remonttireiskat saapastelevat sisään (tämä toki edellyttää esimerkiksi sitä, että ehdin pakata kaiken; muuttomiehiä on jo värvätty, mutta muuttolaatikoiden / pakattujen tavaroiden määrä tällä hetkellä: 0). Varovainen jee!

Nyt eletään kuitenkin tätä hetkeä, ja on hyvä muistaa, mikä on tärkeää juuri nyt. Carpe diem ja niin edelleen.

Tärkeää tänään: Euroviisut. Minulta menivät jo molemmat esikarsinnat ohi, ja tänäänkin olen periaatteessa muualla finaalilähetyksen aikoihin. Täytyy yrittää keksiä jotain.

Tärkeää huomenna: Älkää hyvät ihmiset katsoko jääkiekkoa! Jos kuitenkin katsotte, muistakaa kannustaa loppuottelussa Ruotsia. Mikäli Suomen joukkue sattuisi voittamaan, siitä seuraavaa kansallismielistä paatosta ja uhoa ei kestä kukaan. (Ei kukaan = en ainakaan minä.)
Ihanaa Tre Kronor, ihanaa!
Miettikää nyt: "Torilla tavataan!" (Jää-kiek-ko-y-lei-sön voi-si kyl-lä ol-la hyö-dyl-lis-tä-kin ta-va-ta yh-des-sä. E-si-mer-kik-si Pu-pu Tu-pu-na -kir-jat o-vat muis-taak-se-ni val-miik-si ta-vu-tet-tu-ja.) Kesähitiksi kohoaisi joku renkutus, jossa Mertarannan "parhaita" paloja on yhdistetty taustalla jyskyttävään diskobiittiin. Suuret voittajat antaisivat syvällisiä haastatteluja nuuska huulessa joka mediassa: "Kiitos kuuluu koko joukkueelle. Me niinku tehtiin parhaamme ja katottiin mihin se riittää." Apua. Heja Sverige, sanon minä!

Ei kommentteja: