tiistai 23. marraskuuta 2010

Liikuttavia tarinoita

Olettekos tutustuneet HSL:n kampanjaan? Se on kyllä eri kiva. Näin ne sanovat:
Mitä sinulle on tapahtunut pysäkillä, metrossa, ratikassa, bussissa, lähijunassa tai Suomenlinnan lautalla? Tai mikä joukkoliikennematka on jäänyt mieleesi erityisen tärkeänä? Jaa liikuttava – hauska, hämmentävä tai haikea – tarinasi muiden kanssa. Joka kuukauden tykätyin tarina palkitaan 30 päivän kausilipulla! 
Kuinkahan moni matkustaja on näinä "yllättävien" (talvi)kelien aikoina päättänyt avautua pysäkillä vuodattamistaan haikeista turhautumisen kyyneleistä nimimerkillä "Aina se on myöhässä, jos nyt tulee ollenkaan"? Minun teki ainakin mieli. Mainoskampanjan kukkaset ja sydämetkin* tuntuvat lähinnä kettuilulta. Ovat myös tehneet mainosvideon - anteeksi, siis lyhytelokuvan, jossa pyritään kivasti vetoamaan ihmisten tunteisiin lasten avulla. Minusta tuo oli tehokas oppitunti siitä, kuinka kaupunkilaisen on lapsesta saakka opittava selviytymään elämästään julkisesta liikenteestä huolimatta. Bussi lähtee, jos jäät solmimaan kengännauhojasi; bussi jättää, jos yrität juosta pysäkille

*Näin minä nuo symbolit siis näen:
Bussiliikennekin on aika syvältä, mutta itse tahtoisin toivottaa kuolemaa aivan erityisesti VR:lle. Kehitystä on kyllä tapahtunut: nykyään asemalla usein kuulutetaan, jos juna on myöhässä. Kuulutus toki tulee vasta niihin aikoihin, kun junan pitäisi jo olla laiturissa, ja arvioitu uusi saapumisaika saattaa sekin muuttua monta kertaa. Tämän syksyn aikana olen joka tapauksessa päässyt viettämään ylimääräisiä onnen hetkiä pysäkeillä ainakin seuraavista syistä:
  • lehtikeli
  • talvikeli
  • muun raideliikenteen odottelu
  • vika ohjauslaitejärjestelmässä
  • muu tekninen vika
  • tuntematon syy
Esimerkiksi eilen viikko alkoi ihan mukavasti. Juna(t) oli(vat) myöhässä tuntemattomasta syystä. Aseman näyttötaulu oli (taas) rikki, joten yritin laukata kahden raiteen väliä epätietoisena siitä, mikä laite ehkä saapuisi seuraavana. Pääsin junaan. Vaihtopysäkillä ehdin juuri nähdä bussini kaasuttavan pois laiturista. Seuraavan suunnilleen sopivan linjan lähtöön oli ärsyttävän kauan, ja sen käyttämältä pysäkiltä on pidempi matka työpaikalleni. Bussi oli myöhässä, tietenkin. Jäädessäni bussista pois yksi varsinaisella pysäkilläni seisahtuvista linjoista ajoi takaa ohitse; olisi siis kannattanut suosiolla jäädä odottamaan seuraavaa vuoroa. "VR:n mukaan on olemassa riski, että junat myöhästelevät aamulla", kirjoitetaan Hesarin sivuilla juuri nyt. Maltan tuskin odottaa!

Päivän mietelause: HSL - ****ttaa meitä kaikkia.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi et aja autolla Espoossa. Vois harmittaa vielä enemmän. Usein liikenne seisoo ilman näkyvää syytä. Ei tarvii olla lehtikeli/talvikeli/pimeä/märkä/kuuma/kylmä/suolainen/makea.

neiti talonmies kirjoitti...

Anonyymi: En tosin ajele henkilöautolla, ja ehkä onneksi - saattaisi tosiaan joku suoni poksahtaa päässä... Bussilla tulee kuitenkin kuljettua tuolla läntisessä naapurikaupungissa valitettavan säännöllisesti, ja siellähän ne jumittavat muun tieliikenteen mukana milloin mistäkin mystisestä syystä :P Pitäisi varmaan vaan hankkia telaketjut polkupyörään ja luottaa lihasvoimiinsa. Aina, säästä riippumatta.